Ilmastonmuutoksen takana ovat luonnolliset syklit

Linkit, jotka todistavat, että ilmastonmuutoksen takana ei ole ihminen, vaan luonnolliset syklit ja, että lämpenemisen seurauksia on liioiteltu:

 https://www.nature.com/articles/s41467-018-02954-1
Patterns of island change and persistence offer alternate adaptation 
pathways for atoll nations
– Uutisoinnin perusteella saa sen käsityksen, että atollivaltiot ovat 
hukkumassa mereen. Julkaisu todistaa, että atollien pinta-alat eivät 
ole keskimäärin pieneneviä vaan kasvavia.

https://www.nature.com/articles/35077048
Strong coherence between solar variability and the monsoon in Oman between 9 and 6 kyr ago
– Mediassa ei puhuta lainkaan ilmaston pitkäaikaisesta luonnollisesta vaihtelusta ja Auringon vaikutuksesta ilmastoon. Julkaisu todistaa, että Auringon säteilyn muutokset ovat olleet pääasiassa ilmastoa ohjaava 
tekijä Omanissa tuhansien vuosien ajan.

https://www.nature.com/articles/nature09388
Decreased frequency of North Atlantic polar lows associated with future climate warming
– Mediassa kerrotaan, että kaikenlaiset sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Artikkelissa todetaan, että Pohjois-Atlantin matalapaineiden määrä ja voimakkuus tulee todennäköisesti laskemaan.

https://www.nature.com/articles/nature01928
No upward trends in the occurrence of extreme floods in central Europe
– Tämä on toinen ääri ilmiöiden lisääntymistä kiistävä artikkeli. Todetaan, että vakavien tulvien määrässä Euroopassa ei ole tapahtunut kasvua.

https://www.nature.com/articles/nature11575
Little change in global drought over the past 60 years
– Julkaisussa todetaan, että kuivuudessa on globaalilla tasolla vain pieni muutos. Lisäksi huomautetaan, että ilmaston muuttumisen vaikutusta kuivuuteen on todennäköisesti liioiteltu.

https://www.nature.com/articles/ngeo202
Simulated reduction in Atlantic hurricane frequency under twenty-first-century warming conditions
– Julkaisussa on mallinnettu trooppisten myrskyjen ja hurrikaanien määrää lämpenevässä ilmastossa. Johtopäätös on, että Atlantin myrskyjen ja hurrikaanien määrä tulee laskemaan, vaikka ilmasto lämpenee.

https://www.nature.com/articles/ngeo1349
Rapid response of Helheim Glacier in Greenland to climate variability over the past century
– Tutkimus käsittelee erään Grönlannin jäätikön (Helheim glacier) 
historiallisia muutoksia. Todetaan, että jäätiköt reagoivat nopeasti lämpötilaan ja 30-luvulla jäätikkö on pienentynyt yhtä nopeasti kuin 2000-luvulla. Artikkelissa käsitellään myös ilmaston syklisiä vaihteluita, joita ei käsitellä koskaan mediassa (esim. Atlantic Multi-decadal Oscillation).

https://www.nature.com/articles/nature04448
Low sea level rise projections from mountain glaciers and icecaps under global warming
– Artikkelissa ennustetaan puolet pienempää merenpinnan nousun osuutta jäätikköjen sulamisesta kuin aiemmin on ennustettu.

https://www.nature.com/articles/nature09985
Species–area relationships always overestimate extinction rates from habitat loss
– Artikkelissa todetaan, että eläinlajien sukupuuttojen yhteyttä elintilan vähenemiseen on liioiteltu aiemmin huomattavasti.

https://www.nature.com/articles/nature08769
Ensemble reconstruction constraints on the global carbon cycle sensitivity to climate
– Tutkijat toteavat, että ilmankehän herkkyyttä hiilidioksidin määrälle on yliarvioitu useimmissa ilmastomalleissa, ja että historialliset havainnot asettavat herkkyydelle rajoituksia. Todetaan myös, että muitakin tekijöitä kuin hiilidioksidia tulee selvittää tarkemmin ilmastomallien toimivuuden kannalta.

https://www.nature.com/articles/nature710
Antarctic climate cooling and terrestrial ecosystem response
– Etelämantereen todetaan kylmenneen 1966-2000 toisin kuin maapallon keskimäärin. Tämän osoitetaan asettavan haasteita ilmaston ja ekosysteemien mallintamiseen.

https://www.nature.com/articles/nature09098
Climate change and the global malaria recession
– Tutkijat toteavat, että malarian yleistymistä on ennustettu väärin, ja toisin kuin oletettiin, malaria on vähentynyt ilmaston lämpenemisestä 
huolimatta.

https://www.nature.com/articles/35047044
Evidence for decoupling of atmospheric CO2 and global climate during the Phanerozoic eon
– Julkaisu osoittaa, että Fanerotsooinen aionin aikaan (500 miljoona 
vuotta sitten) maapallon lämpötila ei ollut yhteydellä hiilidioksidin määrään ilmakehässä. Nykyisten ilmastomallien mukaan tämän ei pitäisi olla mahdollista.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0012821X18300980?fbclid=IwAR1grAvz9uN8rP5oR2Jbz6As6GKe_nllLtuCguBzw8X1CALwU3Y_sOM-c_4#br0450
Auringon aktiivisuus korreloi hyvin jääkausien ja lämpimien aikakausien kanssa

http://www.populartechnology.net/2009/10/peer-reviewed-papers-supporting.html?fbclid=IwAR3-8x6CGmDzw1rt1yRg-C-wOcZQ-5WzOM8_R1exTYDUooYuFKoPyW7veUw 1350 tieteellistä paperia, jotka eivät kerro ihmisen syyllisyydestä ilmaston lämpötilaan

http://science.sciencemag.org/content/318/5849/435?fbclid=IwAR0LH0LTmUa-1jy1tzabtnesnOPiFZ4ahTyYx5MXQcj2uYKRCT9_tSqjp4A

Hiilidioksidipitoisuus nousee vasta merilämpötilan noustessa

https://www.nature.com/articles/ncomms13428?error=cookies_not_supported&code=6cb91011-ac61-4713-9e09-5746ff519d88&fbclid=IwAR0FLJ1na_lgalG4nz7gbhnAfhIX5x0tqB01j1-nHIw9j4J0QdRj1iLfD_Y Hiilidioksidipitoisuus on tasoittunut siitä huolimatta, että fossiilisten päästöt ovat kasvaneet

Hiilidioksidilla on 70 % ja typellä 9 % lannoitusvaikutus kasveihin. Jopa 25-50 % vihreistä alueista on vihertynyt. Vain 4 % maapinta-alasta kuivaa.

Sähköautot julkisessa keskustelussa

Viimeaikaiseen sähköautokeskusteluun ja visioihin suhteellisuudentajua, numeroiden perusteella.

Suomessa on tällä hetkellä noin 3.4 miljoonaa rekisterissä olevaa henkilöautoa. Suomalaiset ajavat keskimäärin 4000-5000€ arvoisilla autoilla.

Useat polittikot vaativat, että vuoteen 2035 mennessä 750 000 kpl polttomoottori autoja korvataan sähköautoilla.

Otetaan siis hypoteettinen laskelma esitetystä tilanteesta, jossa 750 000 kpl polttomoottoriautoja muutetaan sähköautoiksi:

-Mitä 750000 sähköauton lataaminen kuluttaa sähköä, jos ne laitetaan yhtä aikaa lataukseen?

-Esimerkiksi Kia Soul, akku on 30 kWh ja laturi 6 kW, joten täyteen lataaminen vaihtovirralla vie noin 5 tuntia, riippuen hiukan laturista.

-Mainittakoon, että Suomen ydinvoimalla tuotetun sähkön sähköntuotanto on tunnissa (Loviisa 1 ja 2 1000Mwh… Olkiluoto 1 ja 2 1800Mwh) yhteensä 2800Mwh.

-Jos jokainen auto ladataan kerran päivässä.
750.000 x 30 kWh = 22.500.000 kWh = 22.500 MWh.

-Jos lataukset jaetaan tasan 24 tunnille, niin tehoa on saatava keskimäärin 22.500.000 kWh / 24h = 937.500 kWh= 937 MWh.

-Lataus kuitenkin jakaantuu epätasaisesti. Suurin osa, kuitenkin yöaikaan, jolloin kahdeksassa tunnissa on saatava se
22.500 MWh => 22.500MWh/8h = 2800 Mwh.

-Sähköverkon ja sähkön tuotannon rakentamisessa pyritään toimimaan pahimman=suurimman kuormituksen periaatteella.

-Tällä perusteella tarvitaan siis kaksi isoa ydinvoimalaa – ja edelleen nykyisen kulutuksen LISÄKSI. Pelkästään 750 000 Kia Soulin lataukseen.

-Lisäksi sähköverkkomme rajallinen kantokyky tulee vastaan(jota jo nyt tarpeettomasti sattuma sähköllä kuormitetaan)=sähkö verkon parannuksia/vahvistuksia tarvitaan.

Herää ajatus, onko julkisuudessa esitetyt ajatukset toteutuskelpoisia? Kuka tämän maksaa ja toteuttaa, olemassa oleva tekniikan puitteissa.

Ilmastopolitiikasta

Ilmastopolitiikasta on muodostunut viimevuosien keskeisin poliittinen teema.lmaston merkittävän lämpenemisen nimissä on tehty valtavia energiaipoliittisia investointeja, joiden maksamien on jäänyt tavallisen kansalaisen vastuulle. 
Väitetään, että lämpeneminen on ollut globaalisti ennätysnopeaa ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vuoksi ja, että sademäärät ovat kasvaneet, myrskyt lisääntyneet, merenpinnannousu on rajua ja että jäätiköt sulavat kiihtyvää vauhtia. Väitetään myös, että jääkarhut ja useat lajit ovat maailmanlaajuisesti kuolleet tai kuolemassa sukupuuttoon. 
Uusimpiin hiilijalanjälkeä vähentäviin toimiin kuuluu puuttuminen ihmisten liikkumiseen, asumiseen ja jopa syömiseen. Kansalaisen on oltava valmis uhraamaan kaikkensa ilmaston pelastamisen nimissä. Energiapoliittisilla linjauksilla ei ole tarvinnut olla vaikutusta siihen, vähenevätkö hiilidioksidipäästöt oikeasti, puhumattakaan siitä vähentääkö se ympäristökatastrofeja meillä tai muualla. 
Tästä huolimatta elämästä yritetään tehdä hiiletöntä riippumatta siitä, että hiilidioksidi on kaiken elämän ja myös ravintomme perusta. Hiilidioksidi ei dominoi eli ei vaikuta olevan pääasiallinen lämpötilaan vaikuttava tekijä, minkä voi myös päätellä joukosta tieteellisiä tutkimuksia.  Ilmaston hurjat lämpenemisennusteet siitä huolimatta, että meillä Suomessa paikallisesti olikin poikkeuksellisen lämmin kesä, eivät ole toteutuneet. Totuutta yritetetään peitellä monin tavoin. Keskusteluun ilmastotieteen taustalla vaikuttavista teorioista ei suostu kukaan ilmastopolitiikkaa kannattavista.

 
Politiikan kärkihankkeisiin tuleekin tulevaisuudessa kuulua skeptisten näkemysten ja niiden taustalla vaikuttavien teorioiden esiin tuominen. On kyettävä keskusteluun siitä, onko hiilidioksidi ilman lämpötilaan merkittävimmin vaikuttava tekijä. 

IPCC:n alku

Ilmastohumpan intron kirjoitti Margaret Thatcher, joka oli kypsynyt hiilikaivostyömiesten jatkuvaan lakkoiluun ja halusi suunnata investoinnit ydin- voimaan. Ihmisten mielipiteen muuttamiseksi ydinvoimamyönteiseksi, keksittiin uusi uskonto, ihmisen aiheuttama, katastrofaalinen ilmaston lämpeneminen fossiilisten polton myötä. Perusteena tälle oli ns. kasvihuoneilmiön voimistuminen.

Mielenkiintoista on, että Thatcherin neuvonatajana prosessissa oli Lord Christopher Monckton, joka nykyään kiertää maailmaa samaan tapaan kuin muuan All Gore, mutta viesti on nyt täysin päinvastainen. Hän kertoo kuinka ilmastotiede ja poliitikot huijaavat meitä maksamaan tuhansia miljardeja aneita, jotta emme paistuisi tai hukkuisi pallollemme.

Al Gore taas aloitti propagandansa elokuvallaan: ”Epämiellyttävä totuus” ja sai jopa Nobelin rauhanpalkinnon ”ansioistaan”. Hän kiertää maailmaa suihkukoneellaan kertomassa, että älkää kukaan muu tehkö näin tai hukutte merenpinnan noustessa. Samalla hän osteli rantatontteja ja rakensi niille taloja. Mielenkiintoinen paradoksi.
Asenneilmapiiri poliitikassa on, että ilmastonmuutosta ilmiönä ei saa kyseenalaistaa, eikä siitä saa keskustella. Ilmastopolitiikkaa saa arvostella ainoastaan hyväksymällä teorian ja kiinnittämällä huomiota vain ratkaisuihin.https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2018/12/12/kahden-prosentin-todellisuus/?fbclid=IwAR3zMkU-3R74CepYsPNL9BWQ17HkdoxE7Nci7fcyhosQ-j_LjCa8SGYquKs

ILMASTO MEDIASSA
Media syytää päivittäin kuvia ja lehtiartikkeita maailmalla tapahtuvista katastrofeista, joiden yleistyminen ei usein sellaisenaan perustu faktatietoihin. Meitä pelotelaan jäätikköjen kiihtyvästä sulamisesta, merivedenpinnannoususta, sateiden ja myrskyjen lisääntymisestä, jääkarhujen kuolemisella sukupuuttoon ja mitä mielikuvituksellisempien asioiden johtuvan ilmastonmuutoksesta. 
Suomalaista mediaa ei kiinnosta, että Suomen tuottama osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on vain noin yksi promille. Päähuomio kiinnitetään mahdollisimman nopeisiin toimiin.

Tosiasiassa samankaltaista pelottelua lähestyvästä uhasta on tapahtunut mediassa jo yli 100 vuoden ajan, joten pelotteluun tulisi osata suhtautua kyseenalaistaen. Linkissä artikkeleita, joita DI J. Itkonen poiminut Suomen kansalliskirjastosta. 
https://www.kotipohjolassa.fi/ilmasto/leutoja-talvia-suomessa-vanhojen-lehtileikkeiden-mukaan/?fbclid=IwAR1DAJ-i8IEOKuFonrJNLN9K03aiEkp8h6ce47TwePCAQrFspm0fzIAm_PM

Toteutumattomista lämpötilaennusteista huolimatta, media kiinnittä parhaillaan kaiken huomion ilmastonlämpenemiseen estäviin toimiin. Keskiöön on viime aikojen keskutelussa nousseet uusiutuvien energiamuotojen rinnale sähköautot. Riittämättömätön sähköntuotanto ei kiinnosta, vaan sähköautot halutaan liikenteeseen koko maahan mahdollisimman nopeasti. Myöskään sähköautojen hinnakuudella, latausverkoston puuttumisella ja latausaikojen pituudella, konaisuuden toimimattomuudella, ei vaikuta olevan median syöttämässä politiikassa mitään väliä. 
Median mukaan energintuotannossa ollaan siirtymässä edelleen nopealla aikataululla ns uusiutuviin energioihin. Tämä on sinänsä hieno asia, jos siirtymisessä huomioitaisiin kaikki ympäristövaikutukset sekä energaintuotannon tehokkuus ja tasaisuus. 
Energiantuotannon tehokkuudella, tasaisuudella ja ympäristövaikutuksilla ei kuitenkaan ole ollut roolia politiikassa eikä mediasisällössä.  Veronmaksajan rooli valtavien uusiutuvien investointien maksumihenä on piilotettu jo viimevuosina ja vaikka uusiutuvat pärjäävät median mukaan jo omilla, teknologianeutraali tukikin on valumassa jälleen yksin epätasaisesta sähköntuotannosta kärsivälle tuulivoimateollisuudelle. 
Median luomissa mielikuvissa tuulivoimaloiden energiaakin voidaan säilöä akkuihin, joiden kapasiteetti on eittämättä toistaiseksi erittäin rajallinen hinnasta puhumattakaan. 

Keskustelussa menee myös suoloisesti sekaisin hiilidioksidipäästöt, autojen pakokaasupäästöt ja hiukkaspäästöt. Hiukkaspäästöjen osalta ei ymmärretä nykyaikaista teollisuuslaitosten suodatustekniikkaa erityisesti hiilen osala. Hiilidioksidin merkittävää lannoitus-vaikutusta kasvillisuuteen ja ruoantuotantoon maapallon nykyisessä väestökehitystilanteessa ei myöskään arvoteta.
Energiapoliittisessa keskustelussa mediamme ei anna tilaa laskelmiin, jotka toisivat järjellistä keskustelua politiikkaan.